Olohuone

Esittelyssä tänään melko valmis olohuone. Listat yms. ovat paikoillaan, ainoastaan muutamia yksityiskohtia pitää vielä vähän hioa.


Täytin viikonloppuna siipan tekemän vinyylihyllyn. En kyllä jaksanut alkaa sitä aakkostamaan, kun levyt ovat muuton jäljiltä aivan sekaisin. Kaikki siipan levyt eivät siihen sitä paitsi mahtuneetkaan. Sisustuslehdissä on aina huippukivoja asetelmia, kirjapinoja yms. pöytien päällä, mut ne ei kyllä vaan minulta luonnistu. Peikonlehden lisäksi hyllyn päällä on vanha puhelin mummolasta, festivo -kynttilänjalat, jotka ostin könttänä Huuto.netistä ja ainakin 20 vuotta sitten lahjaksi saatu kipsinen valkoinen kisuli. Huomatkaa myös letkeä Tahvo vasemmalla. Kuuluu siis tähän asetelmaan.

Tyhmää kun en osaa käyttää mitään kuvankäsittelyohjelmaa, tuokin kuva on ihan vino ja samea (ja epätarkkakin). Siippa saa alkaa antaa aiheesta hieman oppitunteja jahka tämä Rytölä rumba on joskus loppu...


Tää on keittiön puolelata otettu. Keittiö ja olohuone kun on meillä yhtenäinen, välissä on vaan pyörillä liikkuva saareke, jonka voi siis liikutella tarvittaessa syrjään. Pöytä taas on molemmin puolin jatkettava ja tarkoitus olisi viettää paljon illallisia isolla porukalla tämän pöydän ääressä kunhan Rytölä joskus valmistuu...Verhot on kyl pakko hankkii uudet, niin paljon kuin noista valkoisita tykkäänkin, niin on ne vaan vähä tylsät.




Olkkarin pöydäksi ostettiin Ratian Saaristo arkku. Se aukeaa sivulta, joten voisin siihenkin päälle yrittää siipan kauhuksi tekaista jonkun hianon asetelman. Se on kyllä tajuttoman vaikeaa saada rento, muttei kuitenkaan sotkuinen vaikutelma. Se näyttää aina liian asetellulta tai sitten ihan kaaokselta. Niin ja joku tarjotin tai vastaava on pakko myös hankkia ennen kuin ekat punaviini läiskät ovat puupinnassa kiinni.

Lupsakka lauantai

Okei, häpeän. Joojoo, lupaukset on tehty rikottavaksi jne. Eilinen vaan jotenkin vilahti niin nopeasti ohi. Asiaan vaikuttavia tekijöitä olivat saunavuoro (lauantai illan vika, aika flaksi saada sellainen) ja kokkailu pitkällä kaavalla viiniä siemaillen.


Hommat ei kuitenkaan menneet aivan puihin. Tilasin Seinäruusun nettikaupasta tällaisen puutarran vaatehuoneen oveen. Nakuttelin pari naulaa puuhun, johon voi kiinnittää laukkuja, huiveja yms. tuomaan kolmiulottuvuutta ja elävyyttä sekä oveen että puuhun. Tänään on tarkoitus maalata mustat ovilistat kehystämään koko komeus. Harmi etten omista mitään kivaa pikkulaukkua, olen enemmän isojen kassien ystävä. Tammikuun aleista etsin tuohon jonkun iltalaukun tyylisen ( ja ehkä jopa eri värisen kuin mustan).








Pidän paljon puista. Ostin Marimekon ystävämyynneistä tällä viikolla "Mesänväki" -keittiöpyyhkeen.











Paljastan tähän paskarteluni, minkä tekaisin yksi ilta. Ostin kirpparilta tommoisen metallisen vuoan ja spreijasin sen hopean väriseksi. Liimasin vuokaan veikeän Pariisista tulleen postikortin. Kaikki kirppareita kiertävät huom! haluan lisää tän tyylisiä vuokia jos joku sattuu löytämään (maksan ne siis kyllä).













Vuokia olisi tarkoitus kerätä tälle keittiönseinälle.
Tarkoituksena olisi liimata vuokiin mustavalkoisia ulkomailta saatuja postikortteja. Lisäksi ajattelin myös askarrella yhdestä vuoasta liitutaulumaalilla muistitaulun.










Eilen kokkailtiin ensi kerran ruokaa Rytölässä. Haettiin vihdoin siipan vanhempien varastosta keittiönpöytä, joka ostettiin Maskusta viime keväänä. Pelkäsin jo ettei Kivi- ja Aalto lyhdyt pääsisi Rytölässä minnekkään esille, mutta ne istuivatkin tähän pöydälle oikein mainiosti. Oranssit "metrotuolit" vaihdan vielä joku päivä mustiin pinnnatuoleihin.













Illalliseksi oli siipan bravuuria, vihreää currytofua. Maistui taas aivan taivaalliselle.
















Pakko vielä lisätä tämä kattimatti kuva tähän. Nämä veijarit kun eivät yleensä veljeile näin läheisissä tunnelmissa keskenään.

Meet Me In The Bathroom

Ohoooooops, onpas aika taas vierähtänyt viime kerrasta, anteeksi. Lupaan tästä hyvästä päivittää Rytölän tapahtumia tämän viikonlopun jokaisena päivänä ja se on sitte lupaus se! Muttamutta, hyviä uutisia, kylppärimme on lähes valmis, sen enempää lätisemättä siirtykäämme siis suoraan kuvien pariin:


...sinä kesytät kylpyhuoneessa neljä mustaa lintua...
Rytölän yllättävät teemavärit löytyvät tosiaakin myös kylppärin puolelta. Peili on ostettu Anttilasta, seinävalaisimet Lamppukauppa.fi:stä, hana ja malja-allas Netraudasta, seinäkaappi Temal:sta ja senkki Tattarisuon putiikista (en enää muista mistä sieltä tarkalleen). Senkki oli alunperin sellainen ripulinruskea, mutta kuitenkin oikean kokoinen. Käsittelin sen vedenkestävällä ja mustaruskeaksi sävytytyllä lakalla, katsotaan miten se käytössä tulee kestämään.










On muuten aika aikamoisen haastavaa saada kuvia näin ahtaassa tilassa. Ahtauden pula ei kuitenkaan tule iskemään tämän altaan äärellä meikkejä pestessä. Halusin tilavan altaan ja sellaisen näemmä myös sain. Sitähän saa, mitä tilaa. Niinpä niin.














Ovee vasta päätä oleva seinä on vielä tyhjillään ja jollain pitäisi peittää toi kauhee pesukoneen poistoputki lattian rajassa. Tarkoitus olisi hankkia pyykkikori siihen eteen peittämään sen rumiluksen. Niin ja joku pieni mattokin lattialle on ehdottomasti hankittava. Tohon seinään ostin jo naulakon ja pyyhkeet, jotka eivät vielä ole päässeet seinälle asti...












...mutta tällaiset ne on. Harmaat Finlaysonin "Optinen omena" -käsipyyhkeet (kiitokset ja terveiset henkilölle jonka kautta nää sain) ja Indiskasta taas löytyi sopiva naulakko kyseisille pyyhkeille.










Kylppärin kattovalaisin on Ikeasta.












Rytölään tipahti ensimmäinen postikortti ulkomailta. Se sai kunniapaikan jääkaapin ovesta. Kivan värikäs kortti ja kissa-aihe saa tietenkin lisäpisteitä. Kiitos kaunis sen lähettäjälle!















Pakko laittaa vielä loppukevennys mukaan. Siippa siinä puuhailee keskeneräisen keittiön parissa ja rakennusmestarin valvonnan alla. Huomatkaa kuinka tärkeänä ja tarkkaavaisena Tahvo valvoo näitä toimia.
Niin ja pist. siipallani on sitten ihan normaali jalka ton epämuodostuman sijaan ;)


P.s. Miina ja minä lähetetään vielä terveisiä eräälle erittäin tarkkasilmäiselle tämän blogin lukijalle, olet vieläkin ainoa meidät bongannut!

Kuulumisia

Wo-o-o-oow, katsokaa, meillä on suihku ja pyykinpesukone!!!!! Arki helpottuu kummasti näiden vempeleiden ansiosta.
Pyykinpesukone on Gorenje WA614SYB Simplicity ja hankittu Verkkokaupasta. Suihkunurkkaus ( Noro Snow R 9090 2016) hankittiin K-Raudasta, josta on myös valkoiset seinälaatat ja harmaat lattialaatat. Mustat laatat taas on Kodinterrasta. Kokonaan kylppäri ei oo viel valmis, suihkunurkasta puuttuu vielä tiivisteet ja hana, lavuaari yms. vielä kokonaan, eli lisää kuvia kylppäristä on jossain vaiheessa vielä tulossa...








Tässä vielä lähis suihkusta, se on kotoisin Netraudasta.

















Sain silitettyä verhot olohuoneen ikkunoihin. Samat vanhat Ikean valkoiset kuin edellisessäkin asunnossa. Pohdin jo onko Rytölässä liikaa vain mustaa ja valkoista. Siippa oli samaa mieltä ja ehdotti harmaita verhoja. Repesin totaalisesti, se on se Rytölän kolmas väri.
Töissä on jo pitkään tehty joulua ja joulumieli on jo sen verran tarttunut muhunki, että piti laittaa jo valosarja lasikulhoon ikkunalle.










Rytölä goes Ratula.
Askartelin keittiön seinälle superhalvalla tällaisen aterinhelminauhan. Ratulan sanoin;
Tehdään se näin: tarvitaan lusikoita, veitsiä ja haarukoita kirppareilta, helmiä Askarellista ja alumiinilankaa Tiimarista.

Askartelin seinälle vielä toisenkin jutskan. Kuva siitä (+ koko seinästä), kunhan askartelupläjäykseni kuivuu....

Väriä elämään

Olipas poikkeuksellinen viikonloppu. Pyhitin nimittäin koko viikonlopun täysin itselleni. Lauantaina oli tarkoitus lähteä shoppailemaan ja puuhata kaikennäköistä Rytölän parissa, mutta en pystynyt irrottamaan itseäni sohvan uumenista. Niinpä makoilin ihan koko päivän sohvalla (lähikauppa reissua lukuunottamatta) ja vedin napaani aivan järkyttävät määrät mässyä (huom! en ollut edes darrassa!) ja tuijotin tunti tolkulla amerikan X Factorya, Julia Robertsin elämäkertaa yms. muuta television tarjoamaa laatukamaa. Täytyy myöntää, että tuli ihan tarpeeseen, mutta toista päivää en enää olisi niin pystynyt viettämään. Niinpä tänä aamuna, nukuttuani pitkät ja hyvät yöunet, suuntasin kulkuni keskustaan. Olin tällä viikolla jo piipahtanu Kampin Marimekossa ja ihastuin siellä kuukauden kantistarjouksessa olevaan Uuna -mekkoon. Perjantaisen palkkapäivän mahollistamana sorruin tänään mekon ostoon.


Tällainen mekko on siis kyseessä. Näyttää kuvassa leveeltä, mutta istuu mun pönäkkään vartalomalliin oikein hyvin. Helmet on ikivanhat muistaakseni joskus Seppälästä ostetut.















Tällä viikolla postiin kopsahti myös tämä henkkamaukan hame.Mustaruskea vyö on Kapp Ahlista. Hameen väri on ihan hauska, mutta siinä on aika teinipituus. Pienen tuulenvireen käydessä esittelen itsestäni ruumiinosia, jotka saisivat pysyä visusti piilossa...









...toisaalta kun nämä Bangkokista ostetut korvikset ja henkkamaukan sormus käyvät niin hyvin yhteen ton mekon kanssa (+pyykinpesukonetta ei ole vieläkään ja vaatteet alkavat nyt olla loppu) niin kerrankos sitä voi vastaantulijat sokaista kauhusta syksyisen tuulen tuiverruksessa.












"Tulee kalliiksi näyttää näin halvalle" tuumaili Dolly Parton. Ja näinhänhän se onkin. Kokeilin tänään uutta hiusväriä, Live color xxl:n 00A absolute platinum, joka mainostaa lopputuloksen olevan "pitkäkestoinen, intensiivinen ja hohtavan vaalea ilman keltaisuutta". No, pääni ei ehkä koskaan ole ollut näin keltainen kuin tällä hetkellä. Tosin hiukset on vielä värjäyksen jäljiltä märät, joten toivonkipinä on vielä jäljellä, mutta eiköhän se kampaajareissuksi kumminkin mene. En pysty ymmärtämään miten en enää saa kaupanväreillä muuta kuin keltaista lopputulosta. Tarkoituksena on värjätä tänään myös kulmakarvat, jos sekin värjäyskokeilu menee yhtä plörinäksi kuin tukan kanssa kävi, niin huomeaamuna astelee bussipysäkille melkoinen ilmestys kera keltaiten hiuksien ja outojen kulmakarvojen. No ainakin sillä ilmestyskirjan pedolla on päällään kiva Uuna -mekko."Tee se itse - säästä" on siis totta näissä värjäyshommissakin. Pitäisi tässä vaiheessa jo uskoa ja käyttää vaan ammattilaisten tarjoamia palveluja hyväkseen.

Miina

Kissani ja minun välillä vallitsee ehdoton sopusointu. Kissa tekee, mitä sitä huvittaa ja minä teen niin kuin kissani haluaa. - Henry Miller -









Miina ja Tahvo ovat olleet kahden viikon ajan mummolassa ja evakossa Rytölästä. Tänään koitti vihdoin se päivä jolloin Rytölän ovet aukenivat myös naukunaamoille. Miina kotiutuikin taloon välittömästi.


Ensin uteliasta kuikuilua joka puolelle...

















...sitten asettuminen metsän laitaan (lattialistat juu puuttuu vielä tästä huoneesta).











Oman arvonsa tunteva Miina ei pienistä hätkähdä. Autoillessa ja metrossakin Miina istuskelee valjaissa ja siivosti sylissä maisemia katsellen. Ikää tällä maatiaisen- ja norjalaisen metsäkissan sekoituksella taitaa olla jo yli kymmenen vuotta. Miina tuli meille muistaakseni n. 7 vuotta sitten ja oli silloin 3 - 4 vuotias. Siippa oli ensin hieman epäilevä uudesta perheenjäsenestä, mutta kun ensimmäisenä iltana yöpuulle mentäessä lampsi Miina sille varattuun koriinsa ja alkoi kuorsata siellä äänekkäästi, suli siipan sydän välittömästi. Vaikka Miina onkin joidenkin mielestä pelottavan näköinen ei se tee pahaa muille kuin kärpäsille. Koskaan se ei ole purrut tai edes raapaissut, mutta kaikki pienet lentävät pörriäiset saavat kyllä kyytiä. Silloin nimittäin tämä kissa sekoaa ihan täysin. Kerrankin olin hetken partsilta poissa ja kun tulin takaisin meni kissaan kytketty naru partsinkaiteen yli. Aikamoinen paniikkii iski kyllä päälle, olihan kyseessä viides kerros, mutta onneksi Miina roikkui ilmassa valjaiden varassa. En tiedä oliko nartsa niin pitkä että riippuiko batmankatti alakerran naapureiden ikkunan kohdalla. Siinä on voinut asukas hieraista pari kertaa silmiään. Siihen aikaan omistin myös Dregen kanin ja Miinaparka sai kerran jos toisenkin kyytiä pupujussin toimesta, mutta kertaakaan ei Miina yrittänytkään tehdä pahaa Dregenillekkään.
Miinalainen on kunnostautunut myös kissamallina. Kodin ykkösen kuvastoista ja nettisivulta voi tämän turilaan siis bongata:

Sosiaalisena kissana Miina viihtyi studiolla oikein hyvin ja sen verran voi vihjata että jatkoa Miinan kuvastomallin uralle on luvassa...
Nyt Miina on kuitenkin Rytölässä ja ilmeisesti sillä on ollut vähän ikävä, sillä se on maannut jo kauan ihan kyljessäni kiinni ja kehrännyt hiljaa jo pitkään. Tahvon kanssa taas saattaa mennä päivä jos parikin, ennen kuin se mammanpoika uskaltautuu tulla esiin.