Sikailua ja keskeneräisyyttä

Voi että. En taas ole päivittänyt blogiani aikoihin. Itseasiassa ei minulla ole nytkään oikein mitään asiaa. En ole käynyt oikein missään, laittanut Rytölää tai ostanut mitään kivaa. Toisin sanoen olen palannut työelämään ja auvoisat kotiäidin päivät ovat ohi. Uutta arkea on kestänyt nyt kaksi viikkoa. Tonttumies aloitti samalla päiväkoti taipaleensa. Alku oli vähän tahmeaa, mutta nyt päiväkodin henkilökunta on kehunut Tonttumiestä jo vanhaksi tekijäksi :) Huoh, näin se aika vaan rientää. Äsken vielä harjoiteltiin selältä mahalleen kääntymisiä ja nyt harjoitellaan sanavarastoon muitakin sanoja äiteen ja itin lisäksi. Hämmentävintä on ehkä se kuinka paljon sanoja Tonttumies jo tunnistaa, vaikkei osaa niitä sanoa. Yksikin päivä pälpätin jotain siipalle ja lauseessa oli sana mummo, mikä herätti täysin omiaan touhuavan Tonttumiehen, joka ilahtuneena alkoi höpöttää omiaan ja alkoi pälyillä ovelle päin. Pitää alkaa olla siis jo varovainen sanomisissaan.

Töissä on itseasiassa ihan kivaa. Alkuun vähä jännitti uudet ihmiset, uudet työtehtävät ja kiireiset aamut. Hyvin kaikki on kuitenkin lähtenyt käyntiin. Tänään on itseasiassa ensimmäinen palkkapäivä ja myönnän litkiväni tässä kirjoituksen lomassa vähän punaviiniä. Tonttumies on nyt tottunut aikaisiin aamuherätyksiin ja menee näin olen nukkumaankin aikaisiin. Tämä on tietysti luksusta, mutta hommahan tietysti toimii myös niinpäin, ettei tyyppi tajua viikonloppuaamujen ihanuutta vaan on valmis uusiin päivän seikkailuihin heti kukonlaulun aikaan, olkoonkin sitten kyseessä lauantai ja sunnuntai.

Viimeisellä lomaviikolla teimme pyöräretken mm. Fallkullan kotieläintilalle. Paikan parasta antia olivat nämä töpselinenät, jotka intoutuivat välillä kirmaamaan ympäri lättiään.

 Kun uni yllättää, ei se katso aina aikaa eikä paikkaa. Näin voi käydä pyöräretken loppupuolella:

Tonttumiehen huone ei ole vieläkään valmis :( Loppui vähän rahat tässä projektissa kesken. Lisäksi haluamme sisustaa tämän huoneen muullakin kun Ikealla. Kivoja vanhoja aarteita saa vaan välillä hakemalla hakea. Tässä kuitenkin vähän esimakua muutoskohteesta. Harmi etten tajunnut kuvata huoneen "ennen" vaihetta.

 Ei tullut "leijuvia" kirjahyllyjä, mutta aika tiivis kirjojen karsinta kyllä. Linssiludekin on päässyt taas kuvaan. Ja hei, ylpeänä rohkeudestani esittelen: punainen mööbeli! Vaikka onkin Ikeaa, mutta päätin sentään repästä ja ostaa valkoisen hyllyn sijaan punaisen:

Toivottavasti saamme tämän projektin vielä joskus päätökseen. Lastenhuonehan kyllä varmasti elää koko ajan, mutta olisi kiva saada tämä edes jonkinlaiseen valmiuteen.