P_A_R_V_E_K_E

Hiphei, se on valmis! Tai no ehkä jotain pikkujuttuja vielä puuttuu, mutta muutoin. Tässäpä heti kuvia:

Virittelin Marimekon Mökki -kankaasta ja kiilakehyksistä taulun seinälle. Alunperin sen piti mennä vastakkaiselle seinälle, mutta kissankiipeilypuun ansiosta siellä on niin paljon hässäkkää, että päädyinkin tauluineni tälle puolelle seinää. Lisäksi partsin ovi aukee tälle puolelle, joten sinne ei mahtuisikaan muuta kuin tällainen lättänä yksityiskohta.

Arhg, kun tätä partsia on hankalan muotoinen kuvattavaksi...mutta tältä se siis näyttää toiselta puolelta katsottuna. Laitoin pöydällekki samaa kangasta, niin tuli yhtenäisemmän näköistä. Ekassa kuvassa on muuten ton Mökki -kankaan oikeet värisävyt.

Tää on sit partsin toinen puoli. Tilattiin kateille kunnon kiipeilypuu mistä tähystellä lintuja ja muuta takapihan elämää. Tässä alla vielä ystävykset testaamaassa niiden uutta viihdekeskusta. Huomaa patsasmaisen Miinan kieliasento!

Sitte vielä kuva miltä partsi näyttää olohuoneesta katsottuna. Tohon pöydälle pitää vielä jotain matalaa keksiä, joku vati voisi olla hyvä ja sopivan värisiä kynttilöitä tai tuikkukippoja.Toi ihana koivu on kai kaatouhan alla. Jotenki se on laho tai jotain. Se on todella sääli, koska sen lisäksi että puu on niin kaunis, se  peittää myös hyvin näkymää vastakkaiseen taloon.

 

 En tiedä kuinka tommoset tekstiilit ja kiipeilypuu tulee menestymään partsilla vuoden ympäri. Olisi kiva vaihtaa noita tekstiilien värityksiä. Joka vuodenajalle omat sopivat kuosit. Vähän tietty rajoittavia tekijöitä ovat noi kellertävät seinät ja se että parvekke on suoraan yhteydessä olkkari / keittiöön. Ensi kesänä on tarkoitus laittaa tuonne katosta roikkumaan tomaatti-ampeli ellei parikin....nii ja yrttejä pitää olla ja ja ja....

Nimiäisjuhlat senku lähenevät. Ne ovat siis tämän viikon lauantaina. Nyt on nimikin päätetty. Toistanimeä mietitään vielä...Tarjoilut ovat kyllä sentään selvät. Huomenna lähdetään tonttumiehen kanssa täydentämään juhlaa varten servetti, maljakko,kynttilä yms. tilpehööri varastoja Ikeaan.
   Vielä loppukevennykseksi kuva Tahvosta tiiraamassa misuja netissä:

The Tree Of Life

-elokuvan innoittamana päätimme ostaa tonttumiehellemme oman puun. Jostain käsittämättömästä syystä en koskaan pysty muistamaan mitä leffoissa tapahtuu. Voin katsoa leffaa vaikka kuinka pitkälle ja keskikohdassa / lopussa tokaista legendaarisen lauseeni: "hei, mähän oon nähny tän". Taikka voin katsoa koko leffan alusta loppuun muistamatta että olen jo kyseisen elokuva kokemuksen joskus kokenut.Tai sitten muistan nähneeni mutten muista mitä siinä tapahtuu. Joten nytkään en osaa sanoa onko leffassa sellainen kohtaus missä lapselle istutetaan oma puu, vai mistä idea kimposi mieleen, mutta kyseinen leffa toimi joka tapauksessa puun hankinnan innoittajana.

Niinpä tontun 1 kk päivänä lähdimme puuostoksille Muhevaiselle. Alunperin olimme menossa ostamaan koivua, mutta koivuntaimet olivat sen verran pitkiä, ettei sellainen olisi millään mahtunut autoomme. Suunnitelmat siis uusiksi ja vähän aikaa arvottuamme pihlajan ja tammen välillä päädyimme lopulta tammeen. Ostosretken jälkeen suuntasimme koko joukolla lähimetsään; minä, siippa, tonttumies, kuokka ja  tämä Quercus robur:

 Tarkoitus on siis retkeillä kerran kesässä katsomaan kuinka pieni puumme on kasvanut. Tammen pitäisi alussa kasvaakkin kovaa vauhtia, joten jotain nähtävääkin pitäisi puun kasvu kehitykessä olla. Toivottavasti puu alkaa tosiaan kasvaa ja ennen kaikkea saa kasvaa valitsemallamme paikalla:

 

Tämä on siis lähtötilanne. Saapa sitten nähdä paljonko tonttumiestä angstisena teininä retket puuta katsomaan tulee kiinnostamaan. Tai tiedä vaikka poikasesta kuoriutuukin tällä tavoin puiden halailija.

Niin ja hei, yksi nurkka kolmesta on valmis! Parvekkeella siis. Puun ostosreissulla ostin myös pari koristekaalia, lähikukkakaupasta ison  muratin ja Tarjoustalon poistolaarista löysin halvalla juuri sopivan sävyisen lyhdyn partille. Puinen laatikko on etsinyt Rytölässä jo pitkään paikkaansa ja sopiva paikka löytyi parveekkeelta:

 

 Enää kaksi nurkkaa jäljellä siis.....Ensimmäinen illallinenkin on partsilla nautittu. Luokaton kuva, mutta en kerinnyt tilanteessa parempia räpsiä:

Lautasella papaijasalaattia ja tilkkanen valkoviiniä lasissa. Tuikut tuomassa valoa pimeään ja lämpimään elokuiseen iltaan; tätä on odotettu!

Lahjat

Sijoitukseni kattauskilpailussa olivat muuten 2. ja 7. Olen kyllä tyytyväinen, vaikka hoppeehan on tunnetusti häppee, mutta osallistujia taisi kuitenkin olla yli 70 kpl. Suurkiitos kaikille minua äänestäneille!

Mitä Rytlään kuuluu? juttu on äryttänyt minua luokattoman tylsien kuvien ansiosta ihan älyttömästi, kirjoitusvirhe otsikossa kruuna vielä tietenkin koko jutun. Olen jopa miettinyt pitäisikö poistaa koko tarina muuten niin kovin laadukkaasta blogistani (ironiaa). Annan jutun kuitenkin olla ja pieksän itteeni niillä kuvilla tarpeen tullen :) Tässä vastapainoksi väriä ihanista lahjoista, mitä pieni tonttumies on saanut:

          Ystävältä saadut kukkaset, osoitettu Söpikselle, mutta toivat iloa meille muillekkin.

Söpis sai erittäin asialliset Vansit. Huomatkaa kuinka täydellisesti ne käyvät kuulosuojainten kanssa!

Pariisin tuliaiset. Näiden suloisten sukkien lisäksi (vieläkin nimetön) beibimme sai tämän megahienon

                                                              ruokalapun.

Pieni mies sai myös lahjakortin Marimekkoon ja kävinkin sieltä oitis shoppaamassa elokuun kantistarjouksessa olevan mini olkalaukun vaunuihin hoitolaukuksi. Pakkohan siihen oli tämä hiano R-kiokilta löytämäni avaimenperä liittää:

 Tässä vain murto-osa niistä kaikista kauniista kukkasista, vaatteista ja pehmoleluista mitä ihmiset ovat Rytölään jälkeläisellemme kantaneet. Kiitos vaan kaikille,jos tonttulainen ei vielä lahjojensa päälle tajuakkaan, niin minä olen niistä kaikista tykännyt ja iloinnut.

Juu ja partsi on edelleen vaiheessa. Nyt siellä on jo siipan nikkaroima pöytä kyllä, joka minun pitäisi maalata vielä kertalleen valkoiseksi. Tajusin, että suunnitelmat mitä olin laatinut partsillemme ovat aivan liian kesäiset. Syksyhän kolkutelee jo ovella ja päätänkin valmistautua siihen hyvissä ajoin ja miettiä kasvit, värisävyt ja tuotteet kokonaan uudelleen. Kesäisten kukkasten (joita ei varmaan ole enää myynnissäkään) ja yrttien sijaan hankintalistalla ovatkin nyt kanervat ja lyhdyt. Partsi pitäisi saada tuota pikaa valmiiksi, sillä parin viikon päästä olevat nimiäisjuhlat kuumottavat ikävästi niskaan. Tai ei se mitään ikävää ole, juhliahan on mukava suunnitella ja järjestää, mutta olisi vaan kiva saada kaikki valmiiksi sitä ennen. Ja ainut syy miksei valmista vielä ole on, plääh,  rahan puute. Mutta tosiaan, juhlat ovat parin viikon päästä, emmekä ole vieläkään saaneet päätettyä tyypillemme edes nimeä. Nimenanto on yllättävän vaikeaa. Se on niin kamalan lopullista. Ja sitten kun ei haluta antaa mitään hippi nimeä, eikä tietenkään sellaista joka on  jo jonkun tutun lapsella tai jollain tutulla itsellään. Tonttumies on sen näköinen että nimen pitää olla ytimekäs, 4-5 kirjainta ja sittenhän nimen pitää vielä olla kantajansa näköinenkin vielä. Pohdinta siiis edelleen jatkuu.

Mökillä

Pari kertaa kesässä saa maistaa harvinaista herkkua: pääsee mökkeilemään.

Tällä kertaa mökkeilimme saarella Saimaalla. Tämähän luonnollisesti tarkoittaa sitä, että 

mökille mentiin vesiteitse, asianmukaisin varustein.

Mökillä meitä oli vastaan ottamassa sähäkkä Novascotiannoutaja Eppu.

Lauantai ilta Saimaalla.

Sunnuntai aamu ja kirkas taivas.

Sorsia ei tällä kertaa näkynyt.

Syksy alkaa tehdä tuloaan.

Mitä Rytölään kuuluu?

Vihdoinkin partsin kimpussa! Pääsin eilen pitkästä aikaa pensselin varteen maalatessani partsin lattia lautoja. Kävimme aluksi pientä käden vääntöä millainen lattia partsille oikein tulee. Siipalle olisi riittänyt perinteinen lattiamatto, mutta se ei taas tullut minulle kuuloonkaan ja hetken näyteltyäni :( -naamaa olimmekin surffaamassa netissä tutkimassa lankullisia vaihtoehtoja.

Hommasimme lattiaan ihan tavallista  höylättyä koivulautaa ja siippa vielä korotti lattian. Pitääkin ottaa huomenna kuva siitä millainen kammotus lattia alun perin oli. Koska partsin seinät ovat haastavan kellertävän sävyiset piti lattian väriä vähän miettiä. Alunperin olin ollut valkoisen kannalla, mutta koska pinnatuolitkin ovat valkoiset niin halusin vähän kontrastia tilaan. Niinpä päädyimme Woodex aqua classic puunsuojaan (joka on sävytetty värinumerolla 1835). Tällä saatiin laudan kellertävä sävykin heikosti näkymään, jolloin se yhdistyy noihin seiniinkin.

Nyt partsilla on vasta tuolit ja niihin epäsopivat, mutta täydellisen väriset pehmusteet, sekä ikivanha räsymatto. Pöytä pitäisi mahdollisimman pian löytää tai siipan sellainen nikkaroida. Huomenna olisi tarkoitus ostaa kasveja tuomaan tuonne vähän eloa. Sitten puuttuu vielä iso kissojen kiipeilypuu ja pari muuta juttua ja sitten meillä on vihdoin valmis parveke.

Olin tänään muutamia tunteja ensi kerran erossa Kermitistä. Hyvin oli sujunut isukin ja poikasen laatuaika sillä välin. Kävin ihastelemassa Kaisaniemeen eilen avautunutta uutta Kodin Ykköstä. 

Mukaan tarttui tällaiset purnukat kylppäriin pumpulille ja vanupuikoille.

Innostuin vielä shoppaamaan Lush:sta jäätelöpallon näköisiä kylpykuulia kylppärin mariskooliin.

Onpas muuten ankeat kuvat tällä kertaa tässä jutussa. Olisi pitänytkin kuvata mitä ihastuttavia lahjoja jälkeläisemme on kasa päin saanut; kukkia, pehmoleluja ja vaatteita. Ja jotain minäkin sain, ihan tämän blogin ansiosta :) kun täällä visersin miten tekee mieli mokkapaloja, niin sain hyvän satsin niitä ja pinon mustavalkoisia kissakortteja keittiön seinälle. Lahjoja on niin ihana antaa ja saada!

P.s. Olen muuten sijoilla 3. ja 12. siinä kattauskilpailussa. Kisa päättyy ylihuomenna.