Kiitoskortit

Tällä kertaa meinasin olla laiska ja tilata vaan suosiolla Ificolorista valmiit korttipohjat tonttumiehen nimijuhlien kiitoskorteille. Yleensä askartelen into piukeena kaikki mahdolliset kortit, mutta koska ajankäyttö sattuneesta syystä on hieman rajallinen vähän joka paikkaan niin olin jo valmis tyytymään huomattavasti helpompaan ratkaisuun.
Mutta kas, mikään valmis pohja ei tietenkään miellyttänyt silmää, tai sitten ne muutamat kelvolliset pohjat siellä olivat  tarkoitettu pystykuville. Mitäpä siinä sitten muutakan kuin ostosmatkalle Tiimariin hakemaan sopivia materiaaleja.

Koska olin pukenut tonttumiehen juhliinsa merimieshenkiseen bodyyn ja farkkuhaalareihin oli korttipohjan tietenkin oltava sininen.

Hassun värisiksi menee noi kartongit näissä kuvissa, mutta ne siis oikeasti ovat ihan perus tummansinisiä. Harmi että juuri tässä otoksessa missä tonttumies on söpöimmillään ei niistä juhlien hortensioista näy kuin vähän kuvan taustalla. Kuvissa tonttumies makoilee saamallaan Pentikin  Nelly torkkupeitolla joten ajattelin jonkun pitsimäisen jutun sopivan myös kortteihin. Löysin Tiimarista tuollaista pitsitarraa, joka kävi hyvin tarkoitusperiini.

                                               Tein korteista tällaiset avattavan malliset.

Sisällä on kiitoksien lisäksi Hannele Huovin  Kun on oikein pieni -runo ja ehkä aavistuksen vähän liian lällyt tarrat. Mutta koska nekin ovat farkkuhaalari aiheiset, niin saivat nyt kelvata. Painoin tonttumiehen nimen alle vielä sinisen leimasimen jäljen. Jotta homma ei menisi liian helpoksi virittelin vielä nallen käteen tuollaisen helistimen. Kortteja ähräsin kaiken kaikkiaan onneksi vain 8 kpl:tta. Askarrellessani noita kiitoskortteja, mietin, että eipä aikaakaan kun saa alkaa väsäämään joulukortteja, huoh. Olen todella paljon jouluihminen, mutta niisä jolukorteissa tuppaa vaan menemään aina niin paljon aikaa...koskaanhan en niitäkään tietenkään ajoissa voi alkaa värkkäämään. Ehei, leppoisa jolutunnelma on usein tiessään kun silmät ristissä teippaa-liimaa-saksi-tee vähän liian hankalaa ja vaikeaa -hommat hoituvat yön pimeinä tunteina ja ovat viime tingassa valmiita, että ne saa vielä lähetettyä halvemmalla joulupostimerkillä.

Tonttumies on muuten niin kovin pieni mies tuossa kortin kuvassa. Nythän on jo niin paljon isompi poika. Tänä päivänä hän näyttää tältä:

    "Jo poikana päätin, mä oon tonttumies, vaikka moni saa puuronsa helpommalla".
Tonttumiehen katse muuttuu aina niin kovin epäileväksi saman tien kun hän huomaa kameran kädessäni.