Olen puuhastellut tällä viikolla varsinaisena kodinhengettärenä. Olen oikein leiponut sämpylöitä ja ommellutkin! On ollut ihan kivaa, kun ompelukone on ollut yhteistyöhalukas ja kerrankin on aikaa suunnitella ja toteuttaakkin vielä niitä suunnitelmia. Yleensä kun se on tupannut jäämään siihen suunnittelu asteelle.
Kas tässä taidonnäyte Rytölän ehtoisan emännän leipomistaidoista! Kuten kuvasta näkyy, en todellakaan ole siunattu leivonnan ihmeellisillä lahjoilla. Ehkä juuri siksi olen leiponut ehkä viisi kerta elämäni aikana. Siis näähän on ihan järkkyjä muhkuroita! Mutta "moni sämpylä päältä ruma", sillä yllättävää kyllä nämä eivät kuitenkaan olleet mitään kivikovia hampaiden rikkojia, vaan pehmeitä ja hyvänmakuisia sämpylöitä varustettuna vaan epämääräisellä ja rumalla ulkomuodolla.
Innostuin kyllä tästä sämpylöiden teosta siinä määrin, että ajattelin ostaa jotain ravintorikkaampia jauhoja (kuin nää vehnäjauhot, jotka sattuivat kaapissa olemaan) ensi kertaa varten.
Keittiönpöydän ääreen on jo aseteltu Stokke Tripp Trapp -tuoli uudelle tulokkaalle. Ostettiin se superhalvalla tutuntutulta ja värikin on mitä parhain ja Rytölään passaavin! Tiedän kyllä ettei Kermittiä voi siihen heti suinpäin lätkästä istumaan, mutta tuolille ei oikein ollut muutakaan paikkaa ja olemme ajatelleet hankkia siihen kätevältä kuulostavan Newborn Set:n joka mahdolistaa Kermitin seukkauksen pöydän äärellä jo 0-6 kk vanhana.
Vieläkään en ole varma haluaisinko vaihtaa "metrotuolit" mustiin
pinnatuoleihin. Pinnatuolit on makeet, mutta toisaalta nää metrikset on
olleet minulla jo niin kauan ja tuovat vähän väriä muutoin niin
musta-valkea-harmaaseen Rytölään.
Kyllästyin vanhoihin tabletteihin, jotka olivat jo järkyttävän näköiset ruuan roiskeita. Olisi pitänyt olla joka kerta heti ruokailun jälkeen niitä pyyhkimässä ja koska en ole mikään hullu hinkkari olivat tabletit menneet kauhean näköiseksi.
Niinpä tein ratkaisun, mitä en välttämättä olisi odottanut itseltäni; ostin tablettien sijaan kerni -kangasta! Kyseessä on Marimekon Muija -kuosi. Pöytä näyttää itseasiassa nyt paremmalle kun laitoin vaihtelun vuoksi tablettien sijaan kankaat tolleen kaitaliinamaisesti. Pitäisi vaan kanttinauhaa ostaa ja ommella noihin reunoihin. Olisivat huolitellumman näköiset.Ostin myös Hakaniemen torilta valkoisia neilikoita, jotka ovat yksi lempikukkasistani.
En muista olenko jo valittanut tästä pöydän pinnasta (ostettu Maskusta).
Siihen ei siis tarvitse kun märähkön vesilasin tai vastaavan laittaa ja
jälki ei pinnasta enää lähde. Soitin jo liikkeeseen, että ovat varmasti
myyneet meille lakkaamattoman pöydän, mutta se, että jälkiä tulee
pintaan kuuluu kuulema asiaan. Pitänee hieman hioa ja lakata pöydän
pinta joskus uudelleen.
Yrttinurkkauksessa tuoksuvat basilika ja korianteri. Uutta nurkkauksessa on serkun Intiasta tuoma maustepötkylä.
Kuva on hieman tumma, johtuen siitä, että ikkunat ovat julkisivu maalauksen vuoksi muovien peitossa. Tämän päivän synkkä sää ei auta kuvauksen kannalta yhtään asiaa.
Olkkarin ikkuna, näkymä partsille. Ukkelit repivät tänään muovit pois jo tästä ikkunasta, mutta telineet ja niiden suojamuovit ovat yhä paikoillaan. Lohdullisesti olemme saaneet pienen reiän, josta näkyy vähän taivasta ja vihreää.
Olin järkyttynyt, ettei partsin väritys ole enää valkoinen vaan kellertävä, yhtenäinen talon seinämien kanssa. Kuinkahan käy sisustussuunnitelmieni, en oikein tiedä passaako tämä väritys partsi suunnitelmieni kanssa yksiin.
Partsilaseja saadaan odotella elokuun lopulle saakka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti