Illallisella

Pakko esitellä viime lauantain loistava illallinen, jonka kävimme viini- & ruokasnobi pariskunnan (= sisko siippoineen) luona nautiskelemassa. Amuse-bouchena olivat salaatinlehtiveneet retiisi-piparjuuritäytteellä. Olin niin nälkäinen ja innokas hyökkäämään venosten kimpuun, että kuvaaminen ei todellakaan tullut siinä vaiheessa mieleen vaan venosien kuvat silmissä vilkkuen hyökkäsin näiden pienten suupalojen kimppuun.Niistä ei siis ole kuvaa, mutta voin kertoa, että herkullisen näköisiä olivat ja makukin oli mitä loistavin. Mainitsemattakin lienee selvä, että koska illastimme viinisnobien luona, oli joka ruokalajille tietenkin valittu oma viininsä.

Parsakausi on nyt parhaimmillaan ja naminami, olenkin siitä ottanut kaiken ilon irti. Nämä parsat olivat tietenkin täydellisesti keitettyjä ja tarjoiltiin maistuvalla hollandaisekastikkeen kanssa.
 Luin jostain, että saksanmaalla on parsahifistelijöitä, jotka pystyvät maun perusteella kertomaan miltä tilalta parsa on peräisin. Melkoista.

Ja tämä, uuuh, yksi maistuvimmista pasta annoksista minkä valehtelematta olen koskaan syönyt. Kyseessä on suppilovahveropasta, jossa sienten huumaava maku tuli upeasti esiin.

Tässä keksejä ja konjakkijuustoa mustaherukkahyytelöllä + hunajaa ja jauhettuja kahvinpapuja. Hunaja ja jauhetut kahvinpavut olivat todella toimiva yhdistelmä, vaikka jokseenkin oudolle aluksi kuulostivatkin.
Huomioikaa myös kaunis ja tyylikäs esillepano. Siskon siippa oli duunaillut itse nämä katelautaset lattialaatoista. Hienot kuin mitkä!

Tässä vielä keksit uusintana kera portviinin. Uskaltauduin vähä maistelemaan viinejä, vaikka pääasiassa ryystinkin alkoholitonta kuohuvaa.

Sit vielä jälkkäriksi jätskikoneen pyöräyttämää suklaa-hunajajäätelöä kahvikonjakkisiirapilla. Kerrassaan upea illallinen!
















Rytölässä alkoi tällä viikolla partsiremppa + julkisivun maalausoperaatio. Miinusta siitä, että aloitan äippäloman kahden viikon päästä ja luulin nukkuvani ja lepäileväni rauhaisesti koko kuukauden, mutta se taisi olla tuhoon tuomittu unelma, sillä remppaäijät aloittavat urakoinnin joka arkiaamu klo 7. Ehdoton plussa on kyllä se, että aloittivat tästä meidän rapusta ja vielä meidän puoleisista seinämistäkin, mikä tarkoittaa sitä, että pääsemme hyvällä tuurilla nautiskelemaan ihanista elokuun illoista uudella hienolla parvekkeellamme. Pääsen siis ehkä sittenkin toteuttamaan parvekkeelle suunnittelemani siirtolapuutarha henkisen sisustuksen. Ei kuitenkan voi vielä nuolaista, voihan olla etten synnytyksen jälkimainingeissa jaksa alkaa mitään partseja alkaa duunailemaan. Tai toinen vaihtoehto on, että hoivaan vaan parkuvaa jälkeläistämme sisätiloissa katsellen kaihoisasti ikkunasta avautuvaa näkymää joka avautuu viimeisen päälle suunnitellulle parvekkeellemme.