Ruakaa, ruakaa!

...Niin kuin Kasmasiini -ohjelman ruoka-osion alussa aina huudettiin. Seikkailin tänä viikonloppuna varsin kulinaristisissa ympyröissä. Siippa vei minut perjantaina viime viikkoisten syttäreitteini kunniaksi syömään ravintola Muruun. Muruhan valitiin Suomen Gastronomien Seura ry toimesta vuoden ravintolaksi ja jonot sinne ovat sen mukaiset. Hyvällä tuurilla siippa onnistui kumminkin saamaan peruutuspaikat kahdelle. Söimme päivän menun vegeversiot ja täytyy myöntää, että se oli kokoinaisuudessaan paras menu minkä olen tuommoisessa fiinimmässä ravintolassa ikinä syönyt, erinomainen! Harmi vaan että flunssa häiritsi makuelämystäni pahasti, miten hyvää ruoka olisi ollutkaan ilman sitä!

Lauantaina pääsinkin slaavilaisiin ruoka tunnelmiin. Jäjestämme kolmen ystäväni kanssa "Kolmen tähden illallisia" joissa siis syömme jonkun kotona kolmen ruokalajin illallisen. Mitään pisteiden antoa emme kuitenkaan harrasta, koska maailman huonoimpana häviäjänä en sitä halunnut. Lisäksi väliohjelman järjestäminen ei ole välttämätömyys. Slaavilaisessa illassa piirsimme itsellemme maatuska korut. Kutsu illalliselle kuului näin:
"Privet tavarits!Tervetuloa slaavilaiseen illanviettoon kotoisaan Kontulaan. Paska ruoka, melankolinen tunnelma ja epäsiisti ympäristö ovat perestroikan pääelementit, kun kokkina toimii toveri Annemamovits. Pozalujsta!". Tähän väliin voin siis kertoa, että ruoka oli oikein hyvää, ympäristö oli siisti ja tunnelma paikoitellen ratkiriemukas.


Ensin piti tietenkin kuvata talon sympaattiset kattimatit.































Toveri Annemamovits oli kattanut pöydän ihastuttavasti mistä slaavilainen teema oli hyvin havaittavissa.











Alkuruuaksi oli tällaista valkosipulikeittoa. Pääruuaksi saimme kaalilaatikkoa ja jälkkäriksi meille terjoiltiin blinejä suolaisilla ja maikeilla täyte vaihtoehdoilla.

Nimikyltit olivat tosi kivat yksityiskohdat.








Toinen liikuttava yksityiskohta oli tämä varta vasten minulle suunniteltu voda -pullo. Muiden juodessa asiaan kuuluvasti vodka -snapseja vetelin minä rehtejä vetoja tästä voda- pullosta, joka siis sisälsi 100 % vettä.













Minun vuoroni on noin kuukauden kulttua järjestää tällainen iltama. Paineet ovat kovat . Ensi lauantaina tulee viini & ruokasnobi siskoni siippoinen ja äiti meille syömään. Menu siihenkin on vielä hakusessa. Kenties saan räpsästyä muutaman otoksen tänne blogiin sapuskoista mihin lopulta päädymme.

Tuupparit

Viime lauantaina pidimme vihdoin Rytölän tupaantuliaiset, joissa juhlittiin myös sunnuntaista syntyäpäivääni. Vieraita tuli aika sopivasti, tarkkaa luku en laskenut, mutta noin 30 henkeä taisi meillä piipahtaa. Ihme kyllä naapurit antoivat juhlia klo 23 saakka, jolloin häädimme juhlakansan itse pihalle. Olin kyllä laputtanut ja varoitellut talonasukkaita tulevista juhlista hyvissä ajoin. Minä juhlin Rytölää ja itseäni pahan alkoholittoman viinin kanssa ja keskityinkin dokamisen sijasta lähinnä syömiseen.


Kuvassa pöytä näyttää vähän orvon näköiselle, mutta olin oikeasti miettinyt hieman esillepanoa. Halusin tehdä kauttaaltaan kelta-vihreä-oranssi sävyisen kattuksen ja sellainen siitä tulikin, mutta ilmeisesti pöytä ei sitten kuitenkaan olut kovin viettelevän näköinen, ruokaa nimittäin jäi yllin kyllin syömättä ja tätä ei ole tapahtunut järjestämissäni juhlissa koskaan ennen :(
Se kyllä täytyy myöntää että mitään en itse tehnyt (paitsi pasta- ja fetasalaatit), vaan kaikki oli valmiina ostettua.


Ehken onnistunut bilepöydän ruokavalinnoissa, mutta jossain sentään olen ilmeisen onnistunut näiden ihanien lahjojen perusteella. Sain siis:


Kukkasia maljakolla ja aivan huippu hyviä muffinseja , jotka todella veivät kielen mennessään!

















Peugeotin 30 cm suola- ja pippurimyllyt. Näitä olen himonnut todella pitkään. Upean ulkonäkönsä lisäksi näitä on aivan huippu käyttää kokkailussa.
















Mikähän järki oli kuvata tämä kirja tästä asennosta...
enivei, "Viiden tähden vegaani" -keittokirjassa olen päässyt vasta selailu vaiheeseen, mutta pakkohan tästä kirjasta on viikonloppuna jotain pyöräyttää. Ohjeet vaikuttavat helpoille ja pitävät sisällään ihan perus raaka-aineita. Siispä suola-ja pippurimyllyt pyörimään ja väsäämään (toivottavasti) maistuvaa vegaaniruokaa!












Melkoista viininhimoani ei juuri nämä lahjaksi saadut pullot pysty tyydyttämään, paitsi ajatuksena tietenkin että vielä joskus pääsen niitä maistamaan. Niinhän se on, että hyvä
kannattaa odottaa.















Lisää lirkettiä ja kylkiäisenä Marimekon servettejä.

















Huippu hieno Paola Suhosen "Lento" palovaroitin (toivottavasti ei tule käyttöä!) servettejä sekä kissa-aiheista vihreää teetä.











Syviä Kastehelmi -lautasia sekä Hemtexin harmaita kylpypyyhkeitä.












Ja vielä sain keräämäni Paratiisi -sarjan tarjoilulautasen ja viinirypäleitä + jo tässä vaiheessa puoliksi syödyn briejuuston.










Lisäksi sain vielä alkoholitonta viiniä, Essence valkkari -laseja, Geisha -suklaata, laskiaispullia + lime -mehua. Kylläpä kelpaa! Kiitos vielä kaikille juhlijoille!

Täällä taas

Piti ensin oikein kunnolla pohtia ryhdynkö enää jatkamaan tätä blogiani ollenkaan, koska viime kirjoituksesta on niin hävyttömän kauan aikaa. Päätin silti tehdä kampäkin mestoille. Ensin tietenkin selittelin poissaoloani kahdella tekosyyllä.
Syy 1.) Olen raskaana. Tämä tieto valkeni minulle viime marraskuun loppupuolella. Ja tää tuli siis täytenä yllätyksenä. Mitään lapsia kun ei oltu siipan kanssa meille kaavailtu, mutta näinpä siinä vain sitten kävi. 10 vuotta olen pillereiä popsinut ja rempan yhteydessä jäi muutama ottamatta, kun raahauduin iltaisin rättiväsyneenä kotiin nukkumaan. Ja heti; naps! Ilmeiseti "Kermitillä" oli sitten todella kova hinku päästä maailmaan, kun mitään hirveen nuoriakaan tässä ei enää olla; täytän tänään 35- vuotta!
Raskauden alkuvaihe (tai siis kerkesin olla jo 1,5 kk raskaana ennen kuin tajusin tilanteen) olin todella pahoinvoiva, eikä mitkään blogikirjoitukset olleet päälimmäisenä mielessä. Joulun tienoilla olo alkoi helpottua. Tästä pääsemmekin syy kakkoseen:
Syy 2.) Ostin äitin sponsoroimana itselleni joululahjaksi kunnollisen kameran, Olypus pen E-PL1:n mutta jätin sen vahingossa Kuopioon, jossa olin joulua viettämässä. Ensin ajattelin odottaa siihen saakka, kunnes äiti tulisi käymään Helsingissä, mutta päätin kuitenkin haluta kameran ennen sitä ja nyt sain sen sitten tällä viikolla postitse. Tämähän on maailman huonoin tekosyy, mutta ehkä nyt kuvat alkavat pikkuhiljaa olla paremman näköisiä, varsinkin kun opin vielä hienoutta oikein käyttämäänkin.
Mutta nyt kun olen syyni luetellut, voin siirtyä tarinoimaan Rytölästä. Remppa alkaa siis vihdoin olla pulkassa, mutta sisustushan ei varmaan ikinä. Tässä muutamia kuvia:

Tämä kuva siis vielä tämän hetkisestä siipan "mancave" sta, tulevasta Kermitin huoneesta. Kaikki tyynyt ovat itseommeltuja Marimekkon kankaista, paitsi toi hai -kuviollinen (Umi niminen) tuolla takana. Koulupöytä, lipasto ja vuodesohva ovat kaikki Ikeasta.








Sitten muutama kuva olkkarista:

Pitäisi keksiä jotain kivoja tavaroita tonne hyllylle, tai lähinnä odottaa että löytäisi jotain kivaa sälää tonne. Nyt sieltä löytyy Holen, Hanoi Rocksin ja Nirvanan 7":t kun jotain piti sinn keksiä. Toi Nirvana on varmaan kämpän kallein esine, se on Nirvanan ensimmäinen sinkku, numerojärjstyksessä 898/1000.
Hyllytasot ja orkideat ovat nekin Ikeasta, Chaplin juliste on koristanut eri asuntojen seiniä jo yli 10-vuoden ajan.











Siinä vielä siipan laiskanlinna.



















Tulppaanja pitää olla tähän aikaan maljakossa koko ajan! Tyynynpäälliset ovat Jyskistä ja viltti (tämäkin!) Ikeasta. Yllättävän tuota Ikeaa on tänne loppujen lopuksi eksynytkin.
















Vaihdoimme vinyylihyllyn tilanpuutteen vuoksi tällaiseen Ikea kapistukseen. Hieno lattiavalaisin löytyi Kodin Ykkösestä.
















Yritän nyt päivitellä tätä blogiani näin viikonloppuisin, viikolla se on yksinkertaisesti mahdottomuus, kun olen taas alkanut opiskelujakin työnohella suorittamaan. Viime syksynä sain kasaan kokonaiset 6 op:tä, tänä keväänä on tarkoituksena saada kokoon yli 30. Kiireinen ja työtäyteinen kevät siis luvassa. Kesäkuun alussa jäänkin mammalomalle ja heinäkuussa Kermitin olisi tarkoitus putkahtaa maailmaan.